-25kg personal trainerin avulla

3.10.2017

Olen vajaa 40-vuotias lähihoitaja, perheeseen kuuluvat aviomies, kaksi teini-ikäistä lasta sekä sekalainen joukko eläimiä. Lihoin raskausaikana ja sen jälkeen olen jojoillut painon kanssa vuosia. Ylipainon myötä itsetuntoni oli huono ja koin alemmuuden tunteita normaalipainoisten seurassa ja myös häpeää omasta ulkomuodosta.

Elämäntapamuutos lähti siitä kun lopetin tupakoinnin maaliskuussa 2015 tai oikeastaan niistä häpeän tunteista, joita koin saman vuoden loppukesästä lomamatkalla. Mutta oikeasti nämä ovat vain syitä, jotka sysäsivät elämäntapamuutoksen liikkeelle. Olin jo vuosia kärsinyt ylipainosta, saaden aina 5-15 kiloa pois, huomatakseni kohta lihoneeni ne takaisin, välillä tuplana. Taistelin vuosia häpeän kanssa ja sen, että mietin ja tulkitsin ihmisiä ns. “luin ajatuksia” siitä, mitä he kenties ajattelivat.

“Taistelin vuosia häpeän kanssa ja sen, että mietin ja tulkitsin ihmisiä ns. “luin ajatuksia” siitä, mitä he kenties ajattelivat.”

Kaikki alkoi kuitenkin niinkin kauan sitten, kun mennessäni yläasteelle, minä yli 175 cm tytönhupakko siellä 160 cm tyttöjen keskellä, ei paljon muuta tarvittu, kun sain läskin leiman. Nyt aikuisiällä tuon aikajakson kuvia katsellessa, en voi muuta kuin ihmetellä, koska kuvista katsoo sopusuhtainen nuori nainen. Kuitenkin syksyllä 2015 poltin pinnan itseeni ja päätin, että nyt saa tekosyyt loppua, lenkkarit ei hierrä, eikä kukaan pakota minua syömään herkkuja. En halunnut enää katsoa peilistä lihavaa, huonon itsetunnon omaavaa naista.

Aloitin omillani ruokaremontin, rupesin lenkkeilemään ja tekemään kotijumppaa. Ja voi veljet, että olinkin rapakunnossa. Pikkuhiljaa syksyn myötä mielessä alkoi itää ajatus paluusta punttien pariin (olin jossain vaiheessa 2009-2010 käynyt aktiivisesti salilla). Aikani tutkailin Lahden kuntosaleja ja pitkän harkinnan jälkeen päädyin Kuntokeskus K&M:ään, päätös jota en ole katunut kertaakaan. Otin salille yhteyttä ja sovin tapaamisen salin omistajan Samuli Koutajoen kanssa. Tapaamisen koittaessa jännitti niin pirusti, mietin mitä ajatuksia ulkoinen habitukseni herättää jne. Turha pelko se oli, mieleeni on jääneet Samulin sanat siitä, että jokainen meistä on joskus aloittanut ja kukaan ei ole muhkeiden lihasten kanssa syntynyt.

“Tapaamisen koittaessa jännitti niin pirusti, mietin mitä ajatuksia ulkoinen habitukseni herättää jne. Turha pelko se oli, mieleeni on jääneet Samulin sanat siitä, että jokainen meistä on joskus aloittanut ja kukaan ei ole muhkeiden lihasten kanssa syntynyt.”

Tästä alkoi toden teolla muutosprosessi. Alkuun treenailin noin 2 kertaa kuukaudessa pt:n kanssa ja loput treenit tein itsenäisesti. Ensimmäiset kuukaudet olin yhtenään jostain päin kroppaa todella kipeä, mutta se ei haitannut tahtia, kipinä liikuntaan oli syttynyt uudelleen ja nautin joka treenistä. Ruokailut ei vaan tässä vaiheessa ottaneet sujuakseen ja paino junnasi ja junnasi. Kesällä 2016 painoa tuli takaisin, mutta treenit kulkivat, itseasiassa treenaamisen kanssa ei ole ollut koskaan ongelmaa.

Samana syksynä päätin osallistua K&M:n kymppiryhmään ja olinkin syksyn aikana mukana kahdessa ryhmässä. Ryhmistä oli todella paljon hyötyä, lihasvoimat kasvoivat tasaisesti ja tekniikat paranivat, mutta se syöminen.. Töissä oli stressaavaa ja sokerikoukku oli aikamoinen. Dieetit sujuivat hyvin aina ensimmäiseen vapaaseen ateriaan ja sen jälkeen syömiset olivatkin yhtä vapaata ateriaa. Paino nousi, mutta myös samalla lihaskunto, joten olin aika ristiriitaisissa tunnelmissa syksyn ajan.

Tammikuun lopussa elämään tuli käännekohta, kun veljeni kuoli äkillisesti. Silloin päätin, että nyt otan itseäni niskasta kiinni ja onnistun myös dieetissä. Aloitin vielä yhden kymppiryhmän ja sovin Samulin kanssa, että mennään mahdollisimman pitkään todella kurinalaisesti. Niiden kolmen kuukauden aikana, jotka ryhmä kesti, ei ollut yhtään vapaata ateriaa ja vain yksi repsahdus, joka onkin muuten ainoa repsahdus tähän mennessä.

Ryhmän jälkeen olen treenannut kerran viikossa pt:n kanssa ja tulosta tulee. Pt:n kanssa treenaamisessa on parasta se, että voi itse keskittyä täysillä treeniin ja hyvään tekniikkaan. Ei tarvitse huolehtia painoista eikä toistojen laskuista tms. Tosin mulla on herännyt epäilys siitä, että osaakohan pt:t laskea, kun tuntuvat toistavan samoja lukuja yhtenään; “kaksi, kaksi, kaksi, yksi, yksi…”

“Pt:n kanssa treenaamisessa on parasta se, että voi itse keskittyä täysillä treeniin ja hyvään tekniikkaan. Ei tarvitse huolehtia painoista eikä toistojen laskuista tms.”

Hyvä treeni ja treeneistä saadut onnistumiset pt:n kanssa antavat motivaatiota ja boostia omiin treeneihin. Tällä hetkellä painoa on lähtenyt helmikuun lopusta noin 25 kg. Painolla ei sinänsä enää ole väliä minulle, vaan lähinnä kehonkoostumuksella ja kiinteytymisellä sekä voimatasoilla.

Projektin myötä kunnianhimo on kasvanut ja mielessä on tulevaisuutta varten jo suunnitelmia. Sen tiedän kuitenkin varmasti, että kuntosaliharrastus ja terveelliset elämäntavat ovat tulleet elämääni jäädäkseen, saan niistä elämääni niin paljon hyvää!